Suomessa rakennusten energiatehokkuussääntely perustuu maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) rakentamisen olennaisia teknisiä vaatimuksia koskevalle sääntelylle sekä mainitun lain nojalla valtioneuvoston ja ympäristöministeriön asetuksina annetulle tarkentavalle sääntelylle.
Lähes nollaenergiarakennusten suunnittelun ja rakentamisen tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta sekä lisätä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä rakennuksissa.
Maankäyttö- ja rakennuslakia on muutettu siten, että lakiin on lisätty lähes nollaenergiarakennuksen määritelmä ja rakentamisen energiatehokkuuden olennaisiin teknisiin vaatimuksiin lisätty vaatimus uuden rakennuksen rakentamisesta lähes nollaenergiarakennukseksi.
Maankäyttö ja rakennuslain 117 g §:n 2. momentissa säädetään 1.1.2017 lukien;
”Uusi rakennus, joka koostuu katetusta seinällisestä rakenteesta ja jossa käytetään energiaa tilojen tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi, on suunniteltava ja rakennettava lähes nollaenergiarakennukseksi. Energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen rakennus- tai toimenpideluvanvaraisen korjaus- ja muutostyön tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.”
Velvoite siirtyä uudisrakentamisessa lähes nollaenergiarakentamiseen sisältyy Euroopan parlamentin ja neuvoston rakennusten energiatehokkuudesta antamaan direktiiviin. Rakennusten energiatehokkuutta määritettäessä energiantarpeet muunnettaisiin yhteenlaskettavaan muotoon kullekin energiamuodolle määritettävien kertoimien avulla. Lain tavoitteena on luoda edellytykset rakennusten energiatehokkuuden vaatimusten asettamiseksi kustannustehokkaalle tasolle.
Energiamuodon kertoimien lukuarvoista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.
Vaatimus lähes nollaenergiarakennuksista koskee vain uusia rakennuksia. Olemassa olevien rakennusten osalta energiatehokkuutta on parannettava rakennus- tai toimenpideluvanvaraisen korjaus- ja muutostyön tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä, jos parannus on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Laissa säädetään myös vaatimuksen soveltamisesta tehtävistä poikkeuksista.
Energiatehokkuuden määrittämistä koskevat tekniset säännökset annettaisiin ympäristöministeriön ja valtioneuvoston asetuksilla. Asetuksenantovaltuuksia ehdotetaan joiltain osin tarkennettaviksi ja myös poistettaviksi siltä osin, kuin ne ovat käyneet tarpeettomiksi.
Laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Uutta säännöstä nollaenergiarakennuksesta sovelletaan rakennushankkeisiin, joiden rakennuslupa tulee vireille 1 päivänä tammikuuta 2018 tai sen jälkeen.
Samu Leivo
Asianajaja
Asianajotoimisto Roihu Oy
samu.leivo@roihulaw.fi