Kosteus- ja homevauriot

Sisäilmasta otettavat mikrobimittaukset ovat melko epäluotettavia, varsinkin silloin kun rakenteita on jo avattu, jolloin epäpuhdasta ilmaa pääsee virtaamaan sisälle. Sisäilmasta otettavia mikrobimittauksia voidaan tarvita, jos vauriokohtaa tai mikrobikasvustoa ei löydetä, mutta sisäilman haju tai asukkaiden oireilu rakennuksessa viittaa mahdolliseen terveyshaittaan. Sisäilman mikrobinäytteiden avulla voidaan arvioida, ovatko sisäilmassa havaitut pitoisuudet ja lajisto tavanomaisia sisäilmassa havaittavia tuloksia, vai viittaavatko ne mikrobivaurioon tai muuhun epätavanomaiseen rakennuksessa olevaan mikrobilähteeseen.

Yksittäiset sisäilmamittaukset eivät poissulje vaurion mahdollisuutta ja siten niitä ei pidä käyttää rakennuksen terveellisyyden osoittamiseen. Kuitenkin ilmanäytteen osalta on mikrobipitoisuuksien lisäksi oltava muutakin näyttöä mikrobihaitan toteamiseksi.

Sisäilmamittauksia ei tulisi tehdä syksyllä, jolloin ulkoilman mikrobipitoisuus on korkeimmillaan.