Rakentaminen

Urakkasopimuksia ei ole säännelty lailla. Tämä puute on korjattu rakennuttajia ja urakoitsijoita edustavien asiantuntijoiden yhdessä laatimilla yleisillä sopimusehdoilla. Näistä keskeisimpiä ovat rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998, konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 2013 ja rakennusalan töitä koskevat yleiset kuluttajasopimusehdot RYS-9 1998.

Yleiset sopimusehdot tulevat yleensä sopimuksen osaksi jo pelkästään siten, että sopimuksessa mainitaan, että niitä sovelletaan sopimukseen. Yleisillä sopimusehdoilla osapuolten oikeudet ja velvollisuudet on alan etujärjestöjen toimesta saatettu tasapainoon. Sopimusosapuolten ei tarvitse urakkaneuvotteluissa tai sopimusta solmittaessa keskittyä kaikkiin sopimusoikeudellisiin kysymyksiin, koska sopimuksen perussisältö on valmiina yleisissä sopimusehdoissa. Näin urakkasopimuksen osapuolet voivat keskittyä rakennushankkeen teknisten kysymysten pohtimiseen saaden kohdennettua resurssit järkevämmin.

Toisaalta sopimusosapuolet voivat aina syrjäyttää yleiset sopimusehdot joko kokonaan tai osaksi. Rakennushankkeiden monimuotoisuuden vuoksi tämä on yleisissä sopimusehdoissa otettu huomioon ja monissa sopimusehdoissa todetaankin, että ehtoa noudatetaan, jos toisin ei ole sovittu. Yleisistä sopimusehdoista poikkeaminen tulee miettiä tarkkaan, jotta sopimusasiakirjoihin tule ristiriitaisia sopimusehtoja.